"Olen yrittänyt olla ajattelematta heitä, mutta heidän entismaailmansa vuotaa meidän nykyismaailmaamme, sen taivaaseen, sen tomuun. Vuosiko nykyismaailma, maailma joka on, koskaan heidän maailmaansa, maailmaan joka oli? Kuvittelen yhden heistä seisomaan sen joen äärelle, joka on nyt kuiva arpi maisemassamme, naisen joka ei ole nuori eikä vanha, tai ehkä miehen, sillä ei ole merkitystä. Hänen hiuksensa ovat vaaleanruskeat ja hän katsoo ohitse ryöppyävään veteen, joka on ehkä mutaista, ehkä kirkasta, ja jokin, mitä ei ole vielä ollut, vuotaa hänen ajatuksiinsa."
(Emmi Itäranta: Teemestarin kirja, Teos 2012)
Saattaa olla, että minä olen se liikkuvan veden rannalla oleva nainen. Vesi liikkuu, maisema on tuttu hänellekin, joka ei ole sitä nähnyt, rannalla on varpuja, tuoksuu suopursulta ja havuilta, ja tuleva maailma vuotaa siihen hetkeen Teemestarin kirjasta. Meille ei käy hyvin.
Emmi Itärannan esikoisessa eletään tulevaisuudessa, jossa veden käyttöä säätelee sotilasdiktatuuri - valta kuuluu yksille ja pelko toisille -, vesirikoksista rangaistaan pahimman kautta ja peseytymisestä tulee ylellisyyttä. Olen todella vaikuttunut Itärannan tavasta luoda maailma uudelleen, haudata nykypäivän jäänteet muovikaatopaikalle ja piirtää kartatkin uusiksi sen mukaan, mitä on tapahtunut jonain sellaisena aikana, josta meillä on vasta pieniä aavistuksia. Teemestarin kirjassa on paljon vahvaa ja isoa, vaikka siinä ollaankin usein pienessä tilassa, pienten kuppien äärellä, tekemässä pienillä liikkeillä seremoniasta merkityksellistä.
Ihana Katja, jonka kanssa olemme monessa kirjarakkauskaksosia, kuvailee Teemestarin kirjaa raikkaaksi ja sopivalla tavalla älykkääksi, ja olen samaa mieltä siitäkin, että kirjassa on niin paljon kiinnostavaa ja hyvää, että hitusen kömpelön henkilökuvauksen antaa sille mielellään anteeksi - ja kyllä kirjassa sivutaan vähän myös muita teemoja, niin kuin aikuiseksi kasvamista, valintojen tekemistä ja poissaolevien perheenjäsenten ikävöimistä. Teemestarin kirja on melkein kuin jatkoa Risto Isomäen Sarasvatin hiekalle (olettehan kaikki lukeneet sen, olettehan?) ja melkein kuin jonkin Sinisalon pikkusisko. Kannattaa lukea, vaikka tulevaisuuksien kauhut eivät olisikaan omin laji.
- -
(Ja juu, kuvassa on todellakin teekuppi - tosi luovaa. Sori.)
Minä haluaisin lukea Sarasvatin hiekkaa uudestaan sen teatteriesityksen jälkeen. Ja nyt tämänkin.
VastaaPoistaTulevaisuusvisiot kiinnostavat ja Teemestarin kirja vaikuttaa käsittelevän niitä mielenkiintoisesti. Kiitos sinun ja Katjan taidan lukea tämän.
Bongasin tämän Teoksen katalogista ja kiinnostuin jo silloin. Nyt sitten kun olen saanut lukea jo muutaman arvion täällä blogimaailmassa, kiinnostus on kasvanut. Toivottavasti pääsisin Teemestrin matkaan jo pian! :)
VastaaPoistaMahtavan tiivis kuvaus, ja silti kaikki oleellinen! :)
VastaaPoistaNo mutta se teekuppi on Myrnaa, niinhän? Siitä tulee mieleen edesmennyt Karjalan mummi, joten saat anteeksi. ;)
VastaaPoistaKirja ei hirveästi kiinnosta, mutta olen luvannut itselleni antaa sille mahdollisuuden, joten varmaan sitten jossakin välissä. Julkkareissa kirjailija luki kauniin pätkän kirjasta, joten tiedän ainakin kielen olevan kohdillaan. Samasta kielii sinun valitsemasi lainaus.
linnea, sinun ehdottomasti pitää lukea tämä! Luulen, että siinä on paljon sinulle sopivaa. Minä näin Sarasvatin hiekan Rovaniemen teatterin esityksenä, oli vaikuttava mutta kovin vaikeaselkoinen kirjaa lukemattomille seuralaisille. Ja ei tosiaankaan mikään yleisömenestys siellä eikä varsinkaan pikkujouluaikaan, mutta täytyy ihailla teatterin johdon riskinottokykyä ja uskoa yleisön sietokykyyn. :)
VastaaPoistaSuketus, minä taas en tiennyt tästä mitään ennen Katjan postausta, mutta kiinnotuin kovati ja olinkin kirjastossa melkein vieressä odottamassa, että eikö sitä saa jo muovitettua... :D
VastaaPoistaBooksy, kiitos, tiiviys - it´s my middle name. Tiivistin just Sudentalja-trilogian 528 sivua neljäksi kappaleeksi. :D
VastaaPoistaKaroliina, ei se edes ole Myrnaa, eli en sitten varmaan saa anteeksi, höh. :) Ihan jotain tusinatavaraa mutta melko vanha kumminkin.
VastaaPoistaToivon, että luet tämän - kirjan teemat ovat niin isoja, että jo siksi, ja lisäksi siksi, että minä olen nyt loppusuoralla sinun suosittelemassasi California Avenuessa. :)
Kävin verestämässä Myrna-muistojani Googlen kuvahaulla ja totesin, että kuppisi on Myrnaa kauniimpi. Saat siis sittenkin anteeksi. Ja etenkin, kun luet California Avenueta! Ihanaa, että joku tarttui suositukseen, vaikken tietty vielä tiedä, mitä mieltä siitä olet.
VastaaPoistaKyllä Teemestarin aika minullekin joskus vielä koittaa. :)